 |
|
|
 |
 |
|
|
|
Pienokainen on syntynyt. Missä on käyttöohjeet? Usein vauvan synnyttyä mieleen tulee monenlaisia kysymyksiä, joita ei ole tullut
ajatelleeksi ennen vauvan syntymää. Milloin vauvan voi viedä ulos? Saako napavarsi kastua? Miten usein vauvaa voi kylvettää? Näihin asioihin pyritään antamaan
vastaus synnytysvuodeosastolla, missä perhe viettää keskimäärin kahdesta viiteen päivään. Kuitenkin pikaisen kotiutumisen lisääntyessä joihinkin kysymyksiin jää
vastaukset saamatta tai kysymykset tulevat mieleen vasta kotona vauvan kanssa puuhatessa.
 |
Aina toki voi soittaa takaisin osastolle tai neuvolaan mieltä askarruttavista asioista, mutta tämän artikkelin tarkoitus on koota yleisimmät vanhempien mieltä
askarruttavat kysymykset yhteen ja auttaa perheitä vauva-arjen pyörittämisessä. Nämä ohjeet ovat vain viitteellisiä ja usein sairaalassa saa monenlaisia ohjeita.
Kätilöiden tehtävänä onkin antaa perheille erilaisia vaihtoehtoja, joista kukin löytää itselleen ja vauvalleen sopivimmat. Ei siis kannata hämmentyä, jos kätilöt antavat
sairaalassa erilaisia ohjeita, ja jos tämän artikkelin ohjeet poikkeavat jonkin verran sairaalassa saaduista. Valitse parhaat päältä ja nauti vauvasta!
Navan hoito
Vauvan napatynkä irtoaa viimeistään noin viikon iässä. Siihen asti napatynkää on puhdistettava päivittäin useita kertoja. Ensimmäisenä päivänä napatynkä on niin
tuore, ettei siinä ole vielä mitään puhdistettavaa, mutta jo toisena päivänä napatynkä alkaa kuivumaan ja juuresta alkaa erittymään kudosnestettä. Myös verta saattaa
tulla! Silloin on tärkeää, että jokaisella vaipanvaihtokerralla napatyngän juuri puhdistetaan kunnolla.
 |
Puhdistukseen riittää pari vanupuikkoa. Ensimmäinen kastellaan vesijohtovedessä ja sillä pyöräytetään navan juuresta. Kannattaa käyttää useampi vanupuikko, jos napa
erittää reilusti. Lopuksi napatyngän juuri kuivataan kuivalla vanupuikolla. Napatynkä saattaa myös alkaa haisemaan ja silloin puhdistuksen merkitys korostuu.
Pääperiaate napatyngän hoidossa on, että se pidetään puhtaana ja kuivana!
Ihon hoito Vauvan iho saattaa syntymän jälkeen olla todella kuiva ja hilseilevä. Tämä johtuu
yleensä siitä, että vauva on syntynyt jonkun verran yli lasketun ajan. Ihoa voi öljytä tai rasvata, mutta kuiva iho hilseilee itsestään pois ja alta tulee vauvalle ominainen pehmeä iho.
Vauvalla, joka on syntynyt hiukan etuajassa, saattaa iholla olla valkoista kinaa. Suurimmat kinat kätilö yleensä puhdistaa, mutta jonkin verran kinaa voi jäädä iholle. Se imeytyy pois itsestään.
 |
Vauvan iholle saattaa ilmestyä joskus rajunkin näköisiä punaisia näppyjä, joita kutsutaan hormoninäpyiksi. Hormoninäpyt johtuvat äidinmaidon mukana tulevista
hormoneista. Näpyt ovat voimakkaimmillaan noin kahden kuukauden iässä, mutta laskevat ja häviävät pikku hiljaa ajan myötä. Vauvan ihon turhaa rasvailua kannattaa välttää.
Vauvan peseminen
Vauvaa voi kylvettää päivittäin tai vain kerran viikossa. Kylpyvedessä voi käyttää mietoja vauvoille tarkoitettuja pesunesteitä tai öljyjä. Ensin kannattaa kuitenkin
kylvettää ilman pesuaineita, kunnes kylvetysotteet ovat tuttuja. Pesuaineet tekevät vauvasta liukkaan ja ote vauvasta irtoaa helposti, jos otteet ovat vielä epävarmoja.
Kylvetyksen aikana ympäristö kannattaa tehdä mahdollisimman rauhalliseksi, ettei vauva tunne oloaan turvattomaksi alastomana. Vauvaa voi kylvettää, vaikka napatynkä olisi vielä paikallaan. Jotkut tykkäävät ottaa vauvan myös mukaan
suihkuun ja pestä vauvan tällä tavalla.
 |
Silmien ja kasvojen hoito Vauvan kasvot on hyvä puhdistaa päivittäin, koska maitoa usein valuu kaulalle ja
kasvoille. Kasvojen puhdistukseen voi käyttää lämpöiseen veteen kostutettuja vanulappuja. Silmiä puhdistettaessa täytyy muistaa, että molemmat silmät tulee pyyhkiä eri lapuilla silmätulehdusten välttämiseksi. Silmät pyyhitään aina
ulkoreunasta sisäreunaan päin. Eli nenänvartta kohti. Muut alueet kasvoista voi pyyhkiä keskeltä reunaan päin. Pyyhi ensin otsa ja sitten suun ja nenän ympäriltä. Kuivaa kuivalla vanulapulla tai pehmeällä kasvopyyhkeellä.
Ruokailu ja vaipanvaihto Vauvat syövät noin kolmen neljän tunnin välein. Hyvä imetysaika on noin puoli tuntia per rinta eli yhteensä noin tunnin ajan. Tässä ajassa vauva yleensä saa
tarvitsemansa maidon ja äidin rinnanpäät eivät mene rikki. Toki alkuun vauva voi olla rinnalla tiheämpään ja pitempiä aikoja. Tämä kuuluu maidonnousun käynnistävään prosessiin.
 |
Vauvan vaippa kannattaa vaihtaa syötön yhteydessä. Vaipan voi vaihtaa ennen syöttöä, jos vauva malttaa odottaa tai vauvalle voi antaa ensin rintaa ja käydä välissä
vaihtamassa vaippa. Vauvan kannattaa antaa nukahtaa rinnalle, jolloin hän voi helposti jatkaa uniaan aterian päälle. Älä ikinä jätä vauvaa yksin hoitopöydälle, koska pienikin vauva saattaa pudota hoitopöydältä!
Pissaaminen ja kakkaaminen Vauvojen tarpeiden tekeminen on hyvin yksilöllistä. Toiset vauvat kakkaavat joka vaippaan ja toiset eivät kakkaa edes päivittäin. Pissojen määrä onkin tärkeämpää
vauvan nesteytyksen seuraamisessa. Vauvalla tulisi olla 6-8 pissavaippaa vuorokaudessa. Jos tämä määrä täyttyy, vauva saa tarpeeksi ruokaa.
Kapalointi
Ensimmäisinä päivinä kapalointi saattaa olla hyvä keino vauvan rauhoittamiseen. Sairaalassa kapalointia käytetään myös vauvan lämmönsäätelyn apuna, jos vauvalla
on matala lämpö. Kapaloinnissa on monenlaisia tapoja ja nykyään myydään jopa valmiita kapaloliinoja kapaloinnin helpottamiseksi. Kapaloimiseen kuitenkin riittää
vahvahko lakana tms. Pyydä sairaalassa ollessasi kätilöä näyttämään kapalointi, jos haluat kapaloida vauvan myös kotona.
 |
Vauvan ulkoilu Vauvan voi viedä ulos kesällä noin viikon ja talvella kahden viikon ikäisenä. Talvella
vauva kannattaa totuttaa ulkoilmaan asteittain n.15 minuuttia kerrallaan. Pakkasraja vauvan ulkoiluttamisessa on –10C. Suojaa vauvaa tuulelta ja viimalta, sekä suoralta
auringonpaisteelta. Hyvä muistisääntö vauvan pukemisessa on se, että laita vauvalle aina yksi kerros enemmän vaatetta kuin itsellesi. Kesähelteellä tietysti kannattaa käyttää ”maalaisjärkeä” vauvan pukemisessa.
Keskustele lisää aiheesta Vauvakuumeen foorumilla -->
Artikkeli: Jonna Hopkins, kätilö. FinBaba:n verkkokauppaan -->
Kuvat: Vauvakuume.com -tiimi ja Harri Joki.
Copyright © Vauvakuume.com All rights reserved.
|
|
|
|